Kliinisen psykologian dosentti
Tomi Bergström
Avoimen dialogin hoitomallin ja holistisen mielenterveyskäsityksen asiantuntija.
Hei!
Olen Tomi Bergström. Psykologian tohtori ja kliinisen psykologian dosentti. Olen työskennellyt yli 10 vuoden ajan kliinisenä psykologina Keroputaan sairaalan avoimen dialogin mielenterveyshoitojärjestelmässä sairaala- ja avohoidon rajapinnassa. Kliinisen työni ohella olen tutkinut holistiseen, eli kokonaisvaltaiseen ihmiskäsitykseen perustuvia hoitokäytäntöjä kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimushankkeissa.
Avoimen dialogin hoitomalli on yksi esimerkki sellaisesta holistisesta mielenterveyshoitomallista, jossa painopistettä siirretään oletetun häiriön hoitamisesta ajankohtaisessa elämäntilanteessa- ja kontekstissa auttamiseen. Avoimen dialogin hoitomalli on yksi Maailman terveysjärjestö WHO:n suosittelemista hoitomalleista, joilla pyritään ohjaamaan mielenterveyshoidon järjestämistä oire- ja häiriökeskeisyydestä holistisempaan suuntaan. Olen yleistajuistanut aihetta vuonna 2022 julkaistussa tietokirjassani Mieletön häiriö (PS-kustannus) ja ollut mukana laatimassa edellä mainittua WHO:n ohjeistusta.
Jos haluat kuulla lisää tutkimustyöstäni ja ajatuksistani siitä, miten mielenterveyshoidossa voitaisiin lisätä kokonaisvaltaisempaa näkökulmaa, tulen mielelläni kertomaan. Lue lisää tästä.
Luennot ja koulutukset
Tarjoan mielenterveysaiheisia luentoja ja koulutuksia pääasiassa seuraavista aihealueista:
Luentojen ja koulutusten sisältö ja toteutus räätälöidään tilaajan toiveiden mukaisesti.
Kerro luento- tai koulutustarpeesi ja pyydä tarjous tästä.
Mielenterveyskäsitykset ja niiden yhteys hoitokäytäntöön
Mielenterveysongelma-käsitteellä viitataan psyykkisiin ja sosiaalisiin ilmiöihin, jotka koetaan jossakin tilanteessa jonkun näkökulmasta ongelmallisina. Tulkinnanvaraisuudesta ja tilannesidonnaisuudesta johtuen mielenterveysongelmien määritteleminen ei ole yksiselitteistä. Mielenterveyskäsityksellä, eli tavalla määritellä ja ymmärtää mielenterveysongelmia, on keskeinen merkitys siihen, miten ihmisiä kohdataan ja mielenterveyshoitoa toteutetaan.
Avoimen dialogin mielenterveyshoitomalli
Avoimen dialogin hoitomalli on esimerkki kokonaisvaltaisesta ja tarpeenmukaisesta mielenterveyshoitomallista, jossa hoidon painopistettä siirretään eri keinoin yksilön oletetun häiriön hoitamisesta enemmän ajankohtaisen elämänkontekstin huomioimiseen. Avoimen dialogin hoitomalli on yksi maailman terveysjärjestö WHO:n suosittelemista hoitomalleista, joilla pyritään ohjaamaan mielenterveyshoidon toteutusta ja järjestämistä oirekeskeisyydestä holistisempaan suuntaan.
Mielenterveyskäsitykset ja niiden yhteys hoitokäytäntöön
Mielenterveysongelma-käsitteellä viitataan psyykkisiin ja sosiaalisiin ilmiöihin, jotka koetaan jossakin tilanteessa jonkun näkökulmasta ongelmallisina. Tulkinnanvaraisuudesta ja tilannesidonnaisuudesta johtuen mielenterveysongelmien määritteleminen ei ole yksiselitteistä. Mielenterveyskäsityksellä, eli tavalla määritellä ja ymmärtää mielenterveysongelmia, on keskeinen merkitys siihen, miten ihmisiä kohdataan ja mielenterveyshoitoa toteutetaan.
Luentojen ja koulutusten sisältö ja toteutus räätälöidään tilaajan toiveiden mukaisesti.
Kerro luento- tai koulutustarpeesi ja pyydä tarjous tästä.
Avoimen dialogin mielenterveyshoitomalli
Avoimen dialogin hoitomalli on esimerkki kokonaisvaltaisesta ja tarpeenmukaisesta mielenterveyshoitomallista, jossa hoidon painopistettä siirretään eri keinoin yksilön oletetun häiriön hoitamisesta enemmän ajankohtaisen elämänkontekstin huomioimiseen. Avoimen dialogin hoitomalli on yksi maailman terveysjärjestö WHO:n suosittelemista hoitomalleista, joilla pyritään ohjaamaan mielenterveyshoidon toteutusta ja järjestämistä oirekeskeisyydestä holistisempaan suuntaan.
Mieletön häiriö
Kirjassa tarkastellaan, miten tiettyjä ilmiöitä on alettu kutsua mielenterveyden häiriöiksi ja mikä vaikutus sillä on ollut siihen tapaan, jolla ihmisiä on pyritty auttamaan. Samalla käydään esimerkein läpi, mitä tieteellisiä, eettisiä ja hoidollisia ongelmia tällaisesta lähestymistavasta on seurannut ja miksi näitä ongelmia ei ole pyritty psykiatriassa aktiivisesti ratkaisemaan.