Research
Below, the backgrounds and key findings of my research projects are compiled thematically. Individual publications can be found here.
Holistinen mielenterveyskäsitys
Holistisen mielenterveyskäsityksen mukaan mielenterveysongelmat eivät ole palautettavissa vain yksilön ominaisuuksiin, koska tietyn tunteen, ajatuksen tai käyttäytymisen muuttuminen ongelmaksi on riippuvaista kontekstista ja asioille annettavista merkityksistä. Holistinen mielenterveyskäsitys auttaa ymmärtää, miksi mielenterveysongelmiksi luokiteltuja ilmiöitä ei pystytä palauttamaan psyykkisiin tai biologisiin osatekijöihinsä siten, että ne voitaisiin objektiivisesti todentaa. Lisäksi se tekee ymmärrettäväksi tutkimustulokset, joiden mukaan mielenterveyshoidossa on tarkkarajaisten menetelmien sijaan vaikuttavaa yhteiset vaikuttavat tekijät, jotka eivät seuraile diagnoosirajoja. Olen tutkimustyössäni muotoillut holistisesta mielenterveyskäsityksestä yhdistävää taustateoriaa sellaisille mielenterveyshoito- ja auttamiskäytännöille, joissa pyritään mielenterveyshoidon yhteisten vaikuttavien tekijöiden optimoimiseen.
Avoimen dialogin hoitomalli akuuttipsykiatriassa
Avoimen dialogin hoitomalli on holistinen tapa uudelleenorganisoida mielenterveyspalvelujärjestelmä siten, että hoidossa pyritään ongelmasta riippumatta luomaan dialogisia tiloja, joissa rakentuu jaettua ymmärrystä ihmisten sen hetkisestä elämäntilanteesta. Tätä ymmärrystä voidaan käyttää tarkkarajaisemman hoitoprosessin ja oirelievityksen tukena, mikäli tämä on enää tarpeen. Olemme tutkineet avoimen dialogin hoitomallin vaikuttavuutta ensipsykoosin hoidossa Länsi-Pohjan sairaanhoitoonpiirin alueella, jossa hoitomallia on systemaattisesti kehitetty 1980-luvulta alkaen. Valtakunnallisissa rekisteriseurannoissa hoitomalli on ollut yhteydessä myönteisiin hoitotuloksiin muualla Suomessa aloitettuun psykoosin hoitoon verrattuna.
Avoimen dialogin hoitomalli nuorisopsykiatriassa
2000-luvun jälkeen avoimen dialogin hoitomallin tutkimus- ja kehitystyötä jatkettiin Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatriassa. Teimme kohorttiseurannan, johon otimme mukaan kaikki Suomessa 2003-2008 nuorisopsykiatrista hoitoa saaneet nuoret. Keräsimme heiltä tietoja sosiaali- ja terveydenhuollon rekistereistä vuoteen 2019 saakka, joka mahdollisti yhtäjaksoisen 10-vuoden rekisteriseurannan. Avoimen dialogin mukainen nuorisopsykiatrinen hoito näytti kustannustehokkaasti edistävän mielenterveyshoidon pitkän aikavälin vaikuttavuutta.
Holistisen mielenterveyshoidon kehittäminen
Avoimen dialogin hoitomalli ei ole menetelmä, vaan esimerkki holistisesta tavasta organisoida mielenterveyspalveluista apua hakevien ihmisten kohtaaminen siten, että mielenterveyshoidon yhteiset vaikuttavat tekijät saadaan järjestelmätasolla optimoitua. Holistinen ajattelutapa tarjoaa suuntaviivat ja raamit sille, miten palveluita voisi lähteä kehittämään kokonaisvaltaisempaan suuntaan.